Rane Tiukkanen on ristiriitainen hahmo.
Hän on totinen ja tosikkokin tehdessään, ja silti tekeminen ja lopputulos on rentoa.
Hänellä on ennen tätä vuotta 4 kultaa, 9 hopeaa ja 35 kirjamainintaa näissäkin kinkereissä. Vuodesta 1999 lähtien vain kaksi vuotta on jäänyt väliin, ja se on tavattoman kova saavutus.
Rane on harvinainen tekijä – täysin ainutlaatuinen Suomessa. Hän on sitä siksi, että hän on kokeillut jokaista tyylilajia. Käsivaraa, sketsiä, draamaa, dokumenttia, mokumenttia, absurdistista montaasia, freudilaista pelimainontaa, yhteiskunnallista osoittelua, ranskalaista tyylittelyä, dalimaista muotimainontaa ja mainittiinko jo sketsit.
Ja piru vie – kaikkia onnistuneesti.
Pitkää ja lyhyttä, halpaa ja kallista, meillä ja maailmalla. Mutta aina omansa näköistä. Aina.
Rane on ollut mukana tekemässä Veikkauksen, Sammon ja DNA:n mainontaa niiden kulta-aikoina. Hän on ollut mukana luomassa ilmiöitä, kuten “kaamea kapula”, “elämä on” sekä “mokkula”. Mokkula saattaa jopa olla hänen keksimänsä sana.
Usein – tai oikeastaan aina – hänelle annettu käsikirjoitus muodostuu täysin omanlaisekseen treatmentiksi. Ja silloin on suunnittelijan ja asiakkaan itsetunto kovilla. Mutta ne, jotka ovat mukaan hypänneet, ovat useimmiten olleet enemmän kuin tyytyväisiä. Kyyti saattaa olla pomppuinen, mutta maalissa odottaa timantti.
Rane osaa myös yllättää. Kerran hän kesken kuvausten kysyi, josko hän voisi lähteä painitreeneihin. Hänelle sanottiin, jottei se oikein käy, koska sinä olet kuitenkin tämän homman ohjaaja. Siitäkin tekeleestä mies sai kultaa.
Ja eihän mies, joka vielä viidennelläkymmenennellään harrastaa jiu-jitsua, voi olla kokonaan paha.
Erkko MannilaTyötoveri ja ystäväPlatinahuippu 2009